Maakunta järjestää 1.1.2019 Sosiaali- ja terveyspalvelut. Tuottajat voivat olla yksityisiä, julkisia yhtiöitä tai kolmannen sektorin toimijoita. Järjestäjä ja tuottaja erotetaan. Maakunta vastaa ja ohjauksella varmistaa, että palvelut ovat asukkaiden tarpeen mukaisia yhteensovitettuja kokonaisuuksia. Maakunnille siirtyy valtaisasti tehtäviä, omaisuutta, organisaatiota ja henkilötyövuosia. Asiakas valitsee tuottajan. Valinnanvapaudessa sovitetaan valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja SOTE-palvelut ,joka mahdollistaa kilpailun. … Jatka lukemista SOTE:sta ”byrokratian rautahäkki”
Blogi
Hyvinvointi on nousemassa yhteiskuntapolitiikan keskeisimmäksi tavoitteeksi Suomessa. Mitä sillä tarkoitetaan ja miten sitä voidaan arvioida? Hyvinvointiin kuuluvat terveys, materiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu. Kestävä kasvu ja koheneva työllisyys ovat hallituksen tavoitteita. Kestävä kasvu on resurssitehokasta, vihreätä ja kilpailukykyistä. Kotimaisen tuotannon mitta eli bruttokansantuote (BKT) kuvaa maan taloudellista kokoa, palvelu- ja tavaratuotannon laajuutta ja taloudellista aktiviteettia, muttei … Jatka lukemista Hyvinvointi ja sosiaalisesti kestävä kehitys
Eläkeläisten toimeentulo on viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajanjaksona kehittynyt myönteisesti. Eläkeläisten määrä on noussut peräti 300 000:lla ja vuonna 2015 eläkeläisiä oli kokonaisuudessaan 31,5 % väestöstä1 . Suomessa 2015 asui 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Yli 65-vuotiaita oli 1 123103 eli joka viides suomalainen. Espoossa eläkeläisiä on 13,9 % eli suhteellinen osuus on koko maata pienempi. Huoltosuhde on … Jatka lukemista Eläkeläiset ja hyvinvointi
Suomessa naisiin kohdistuva väkivaltaa on edelleen liikaa. Kaikki ihmisoikeusrikokset eivät näy tilastoissa, koska rikoksesta usein vaietaan tai vaiennetaan. Suomessa kuitenkin väkivallan kokeneiden naisten ja tyttöjen osuus on huomattavasti suurempaa kuin muualla Euroopassa.
